Knut Hamsunin Nälkä – romaani nälästä ja kirjoittamisesta

On romaaneja, joiden aihe on nälkä, ja sitten on romaani, jonka nimi on Nälkä. Norjalaisen Knut Hamsunin teos Sult ilmestyi vuonna 1890, ja sen suomennos kantaa nimeä Nälkä. Kirja kertoo nimettömästä nuoresta miehestä, kirjoittajasta, joka vaeltaa 1800-luvun lopun Kristianiassa, nykyisessä Oslossa, nälän piinaamana. Tässä artikkelissa tutustumme teokseen, sen kerrontaan ja siihen, miksi se puhuttelee yhä lukijoita. Emme luo kuvaa täydellisestä kirjallisuustieteellisestä analyysista, vaan lukijan silmin tehdyn katsauksen.

Mistä kirjassa on kyse?

Romaanin keskushenkilö on nuori kirjailija, jonka nimeä lukija ei saa tietää. Hän yrittää ansaita elantonsa kirjoittamalla lehtiin, mutta rahaa ei ole, vuokra jää maksamatta ja ruokaa ei saa. Kirjan tapahtumat kulkevat kaupungin kaduilla, puistoissa ja vuokrahuoneissa. Britannica kuvaa teosta teoksena, joka käsittelee nälkiintyvää kirjailijaa, ja se on Hamsunin läpimurto.

Kirjan juoni on tarkoituksellisesti löyhä. Päähenkilö saa joskus pienen summan, syö, ja raha loppuu jälleen. Hän tapaa naisen, jota ihannoi, ja riitelee ihmisten kanssa, joita ei ymmärrä. Rakenne toistuu: toivo, nälkä, nöyryytys, uusi toivo. Siinä on jotain, mikä muistuttaa nälän fysiologiaa itseään, jossa tunne tulee aaltoina.

Nälkä kerrontana

Romaanin erityisyys ei ole tapahtumissa vaan tavassa, jolla nälkä on kuvattu sisältäpäin. Kirjailija ei kuvaa nälkää ulkopuolelta, ei yhteiskunnallisena ongelmana, vaan päähenkilön tajunnan kautta. Lukija seuraa, miten ajatukset kiertävät, miten keho heikkenee ja miten mieli alkaa pelata temppuja. Päähenkilö tekee outoja valintoja, esimerkiksi antaa viimeisiä rahojaan pois ylpeydestä, ja kieltäytyy avusta, vaikka tarvitsisi sitä kipeästi.

Tämä sisäinen kerronta on tehnyt kirjasta modernin klassikon. Sitä on usein pidetty esimerkkinä kirjallisuuden suuntauksesta, jossa kuvataan henkilön tietoisuuden virtaa ja epävarmaa mielenmaisemaa. Pidä tämä kuitenkin kirjallisuuden lukijan tulkintana, ei ainoana oikeana lukutapana.

Ylpeys ja häpeä

Yksi kirjan vahvimmista teemoista on köyhyyden häpeä. Päähenkilö yrittää pitää yllä herrasmiehen ulkokuorta, vaikka vaatteet ovat risaiset ja vatsa tyhjä. Hän esittää, ettei ole nälkäinen. Tämä on tuttua myös nykyisessä keskustelussa ruoka-avusta: avun hakeminen koetaan monille vaikeaksi, ja häpeä pitää avun tarvitsijat poissa jonoista. Suomen ruoka-avun nykytilanteesta kerrotaan kirjoituksessa ruoka-apu Suomessa.

Nälkä ja luovuus

Toinen teema on kirjoittaminen. Päähenkilö uskoo, että nälkäisenä hänen ajatuksensa ovat kirkkaita, ja toisinaan hän todella kirjoittaa hyvin. Toisinaan nälkä vie kyvyn ajatella. Kirja ei romantisoi nälkää yksiselitteisesti, vaikka sillä on oma hurmaava, hallusinatorinen sävynsä. Nälän ja mielen yhteydestä arkisessa mittakaavassa on kirjoitus miksi nälästä tulee ärtynyt.

Suomennokset

Kirjasta on suomennettu useita versioita. Vanhempi suomennos, Viki Kärkkäisen (1883–1946) kääntämä Nälkä, on vapaasti luettavissa Project Gutenbergissä. Lisäksi on julkaistu uusi suomennos, jota kustantajan kuvauksessa kutsutaan kauan odotetuksi. Käännöksen tekijää tai julkaisuvuotta emme tässä yhteydessä ole varmistaneet, joten tarkat tiedot kannattaa tarkistaa kustantajalta tai kirjastosta. Kansalliskirjaston tietokannasta löytyy teoksen alkuperäinen nimi Sult ja suomenkielinen Nälkä kytkettynä toisiinsa.

Jos lukee kirjan ensimmäistä kertaa, vanhemman ja uuden käännöksen ero kannattaa huomioida. Kieli vanhenee, ja uusi käännös voi tuntua tuoreemmalta. Toisaalta vanha käännös kantaa mukanaan ajan henkeä.

Kirjailija ja kiistanalainen perintö

Hamsun on norjalaisen kirjallisuuden suurimpia nimiä, ja hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Hänen myöhemmät poliittiset kannanottonsa ovat kuitenkin kiistanalaisia, ja ne ovat vaikuttaneet hänen asemaansa. Monet lukijat joutuvat pohtimaan, voiko teosta arvostaa, vaikka kirjailijan myöhempiä valintoja pitää tuomittavina. Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, ja jokainen lukija ratkaisee sen itse. Tämä artikkeli keskittyy teokseen, ei kirjailijan elämäkertaan.

Miksi Nälkä on yhä ajankohtainen?

Voisi kuvitella, että yli sadan vuoden takainen romaani olisi menettänyt merkityksensä. Silti sen kuvaama kokemus on tunnistettava.

1. Köyhyyden sisäinen kokemus. Kirja näyttää, miten nälkä muuttaa ajattelua, ei vain kehoa.
2. Häpeä. Kirjan päähenkilön kieltäytyminen avusta on yhä tuttua.
3. Kaupunkiyksinäisyys. Hän on joukossa ja silti yksin.
4. Nälän ja identiteetin yhteys. Kuka olen, jos en pysty elättämään itseäni?

Kirjallisuus on tehokas tapa ymmärtää nälkää, koska tilastot kertovat laajuuden, mutta kertomus kertoo kokemuksen. Maailman nälän mittakaavasta voi lukea artikkelista maailman nälkä lukuina. Suomalaisen historian nälkä, nälkävuodet 1860-luvulla, on kuvattu kirjoituksessa Suomen nälkävuodet. Näiden rinnalla Hamsunin romaani muistuttaa, että nälkä on myös yksilöllinen, sisäinen koettelemus.

Vinkkejä lukemiseen

Jos haluat tarttua kirjaan, muutamia ajatuksia:

• Lue rauhassa. Teksti on lyhyehkö, mutta tiivis.
• Älä odota tavanomaista juonta. Kirja on tunnelmaa ja tajunnanvirtaa.
• Pidä mielessä aika. Se kuvaa 1800-luvun lopun kaupunkia, jossa sosiaaliturvaa ei ollut nykyisessä mielessä.
• Keskustele muiden kanssa. Lukupiirissä kirja herättää usein vilkasta keskustelua, koska päähenkilö on ristiriitainen ja usein ärsyttävä.

Kohtauksia ja motiiveja

Kirjan tunnelma rakentuu toistuvista motiiveista, joista osa jää lukijan mieleen pitkäksi aikaa.

Kaupunki vihamielisenä paikkana

Kristiania ei ole taustakulissi vaan osa kertomusta. Kadut, ikkunat, kellot ja kulkijat ovat läsnä koko ajan. Päähenkilö tarkkailee ihmisiä, jotka syövät, kävelevät tai kiirehtivät, ja jokainen kohtaaminen muistuttaa hänen ulkopuolisuudestaan. Kaupunki on täynnä ruokaa, mutta hänelle se on saavuttamatonta.

Rahan ja avun nöyryyttävyys

Kun päähenkilö saa vihdoin rahaa, hän ei aina käytä sitä viisaasti. Hän saattaa antaa osan toiselle tai ostaa jotakin, mikä ei auta nälkään. Vastaanotettu apu nolottaa häntä. Tässä näkyy, miten köyhyys ja ylpeys kietoutuvat toisiinsa. Lukija voi ärsyyntyä, mutta samalla ymmärtää, että kyse on selviytymiskeinosta: kun ei ole mitään, jää jäljelle arvokkuus.

Kehon ja mielen rajalla

Nälän kuvaus muuttuu kirjan edetessä. Alussa kyse on epämukavuudesta, myöhemmin heikkoudesta ja outoihin ajatuksiin ajautumisesta. Nälkä muuttaa havaintoja, ja lukija joutuu epäilemään kertojan luotettavuutta. Tätä voi verrata siihen, mitä nykytutkimus kertoo nälän vaikutuksesta mielialaan ja ajatteluun: jo lyhytaikainen nälkä muuttaa tunteita, kuten artikkelissa miksi nälästä tulee ärtynyt kerrotaan. Hamsunin kuvaama pitkittynyt nälkä on tietysti paljon äärimmäisempää.

Nälkä kirjallisuuden aiheena

Nälkä ei ole vain Hamsunin aihe. Sen kuvaus kulkee läpi maailmankirjallisuuden ja kansanperinteen: kertomuksissa nälästä, ruoan puutteesta ja ruoan jakamisesta. Näissä kertomuksissa nälkä toimii usein koetinkivenä: se paljastaa, keitä ihmiset todella ovat. Suomalaisessa muistissa nälkä liittyy vahvasti 1860-luvun nälkävuosiin, joista kerrotaan artikkelissa Suomen nälkävuodet.

Hamsunin romaani eroaa historiallisesta kuvauksesta siinä, että nälkä ei johdu sadon epäonnistumisesta vaan yksilön tilanteesta ja yhteiskunnan välinpitämättömyydestä. Päähenkilöllä on koulutusta ja haaveita, mutta ei ruokaa. Tämä tekee kirjasta kiinnostavan vertailukohdan nykypäivän köyhyyteen, jossa nälkä voi olla piilossa ja sen kokija häpeää tilannettaan.

Kuinka kirja otettiin vastaan?

Britannican mukaan Nälkä oli Hamsunin läpimurto, ja sitä on pidetty modernin kirjallisuuden uranuurtajana. Emme tässä väitä enempää vastaanotosta, koska emme ole voineet varmentaa yksityiskohtia. Selvää on, että kirja on säilyttänyt asemansa lukemisena ja että sitä luetaan yhä kouluissa, yliopistoissa ja lukupiireissä eri maissa. Teos on myös inspiroinut myöhempiä kirjailijoita, mutta emme tässä nimeä heitä, jottei syntyisi vääriä väitteitä.

Nälkä ja lukijan oma kokemus

Kirjaa lukiessa kannattaa pysähtyä miettimään omaa suhdetta nälkään. Useimmat lukijat tuntevat vain lyhytaikaisen nälän, jonka ruoka poistaa tunnissa. Hamsunin päähenkilön nälkä on jatkuva. Kirja saa lukijan ymmärtämään, ettei nälkä ole vain vatsan murinaa vaan tila, joka värittää kaiken. Fysiologisesta näkökulmasta nälkä on monimutkainen järjestelmä, jonka toimintaa kuvataan artikkelissa mitä nälkä on.

Kirjaa kannattaa verrata muuhun nälkää käsittelevään kirjallisuuteen ja tietokirjoihin. Kertomus antaa kasvot sille, minkä tilastot jättävät abstraktiksi, ja siksi niitä on hyvä lukea rinnakkain.

Pieni muistilista

• Kirja ilmestyi vuonna 1890 nimellä Sult.
• Päähenkilö on nimetön nuori kirjailija Kristianiassa.
• Vanhempi suomennos on vapaasti luettavissa Project Gutenbergissä.
• Kirja kuvaa nälkää sisältäpäin, ei ulkopuolelta.
• Kirjailijan myöhemmät kannat ovat kiistanalaisia, ja ne kannattaa tuntea.

Lukemisessa ja kielen tarkkailussa pätee sama kuin muussakin tiedonhaussa: yksittäinen väite on harvoin koko totuus. Kriittinen mutta rauhallinen suhtautuminen auttaa löytämään omaan arkeen sopivan tavan ilman turhaa stressiä. Jos jokin neuvo kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, tarkista se luotettavasta lähteestä, kuten Ruokavirastolta tai terveydenhuollon ammattilaiselta, ennen kuin muutat tottumuksiasi. Pienet, pysyvät muutokset kantavat yleensä pidemmälle kuin radikaalit lyhytaikaiset kokeilut.

Yhteenveto

Hamsunin Nälkä on romaani, joka pakottaa lukijan olemaan nälkäisen ihmisen mielessä. Sen vahvuus on sisäinen kerronta, joka näyttää, miten nälkä muuttaa ajattelua, ylpeyttä ja luovuutta. Suomeksi kirjasta on useampi käännös, joista vanhempi on vapaasti luettavissa verkossa. Se on vaativa mutta palkitseva lukukokemus ja tärkeä lisä nälästä käytävään keskusteluun.