Ruokahävikki ja ruoan jakaminen :: 7 tapaa auttaa

Jääkaapin perälle unohtunut jogurtti, kaapissa vanhentunut jauhopussi, illallisen jämät, jotka päätyvät biojätteeseen. Ruokahävikki tuntuu pieneltä yksittäisessä keittiössä, mutta kun sen laskee yhteen, määrä on suuri. Hyvä uutinen on, että hävikkiin voi vaikuttaa, ja samalla voi auttaa niitä, jotka tarvitsevat ruokaa. Tässä seitsemän tapaa.

Paljonko ruokaa menee hukkaan?

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan suomalaisissa kotitalouksissa syntyy ruokahävikkiä noin 25 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Koko kotitalouksien hävikki on arviolta 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa, ja rahassa se tarkoittaa noin 590 miljoonaa euroa eli noin 106 euroa henkeä kohti elokuun 2022 hinnoilla (Taloustaito). Luvut ovat arvioita, eivät tarkkoja mittauksia, ja eri lähteet käyttävät hieman erilaisia määritelmiä. Hävikkiä syntyy myös kaupoissa, ravintoloissa ja tuotannossa, ei vain kodeissa.

Hävikillä ja nälällä ei ole suoraa yhteyttä siinä mielessä, että yhden kodin jämät voisi lähettää toiselle puolelle maailmaa. Mutta ilmiöt liittyvät toisiinsa: hukattuun ruokaan on käytetty vettä, energiaa ja työtä, ja ruoan hintaan vaikuttaa, kuinka tehokkaasti sitä käytetään. Maailmanlaajuisen nälän tilannetta kuvaamme artikkelissa maailman nälkä lukuina.

1. Suunnittele ostokset ja syö ensin vanhin

Hävikin syntyyn vaikuttaa eniten ostaminen. Tee viikkolista, tarkista jääkaapin sisältö ennen kauppaan lähtöä äläkä osta nälkäisenä. Aseta uudet ostokset jääkaapissa vanhojen taakse, jotta vanhin ruoka tulee syödyksi ensin. Tämä niin sanottu vanha ensin -periaate on yksinkertainen ja tehokas. Ateriarytmin suunnittelu auttaa myös: syömisen rytmi -artikkelissa käymme läpi, miten ateriat voi jäsentää arkeen.

2. Ymmärrä päiväysmerkinnät

“Viimeinen käyttöpäivä” ja “parasta ennen” tarkoittavat eri asioita. Viimeistä käyttöpäivää ei pidä ylittää helposti pilaantuvissa tuotteissa, kuten tuoreessa lihassa ja kalassa. “Parasta ennen” -päiväys taas kertoo, mihin asti tuote säilyttää parhaan laatunsa, ja moni tuote on syömäkelpoinen vielä sen jälkeenkin, kunhan se näyttää, tuoksuu ja maistuu hyvältä. Nuuhkaisu ja maistaminen ovat parempi mittari kuin pelkkä päivämäärä.

3. Pakasta ja säilytä oikein

Pakastin on hävikin vastainen työkalu. Leipä, keitot, jämäruoka, hedelmät ja marjat säilyvät pakasteena kuukausia. Merkitse rasiat päivämäärällä, jotta niitä ei unohdeta. Oikea säilytyslämpötila ja pakkaus pidentävät tuoretuotteiden ikää, ja kasvikset, kuten yrtit, säilyvät pidempään oikein käsiteltyinä.

4. Valmista jämistä uutta

Jämäruoasta voi tehdä uusia aterioita. Keitetty riisi sopii paistinpannulle, kypsä peruna lettuihin tai muusiin, pehmenneet kasvikset keittoon ja kuivunut leipä korppujauhoiksi, krutonkeihin tai köyhiin ritareihin. Kun tekee ruokaa isompia annoksia, voi jakaa ylimääräisen naapurille tai pakastaa. Tämä on myös edullista, mikä on tärkeää silloin, kun budjetti on tiukalla, kuten kerromme artikkelissa pienellä budjetilla syömisestä.

5. Lahjoita ylimääräinen ruoka

Jos sinulla on ruokaa, jota et ehdi syödä, mutta se on edelleen hyvää, lahjoita se. Pitkään säilyvät pakkaukset, kuten pastat, riisit, säilykkeet ja jauhot, kelpaavat monille ruoka-apua antaville järjestöille ja seurakunnille. Kysy kuitenkin etukäteen, mitä he ottavat vastaan, sillä jakelupisteillä on omat tarpeensa ja säännöt, esimerkiksi avaamattomien pakkausten vaatimus. Ruoka-avun tilannetta ja toimintatapoja käsittelemme artikkelissa ruoka-apu Suomessa.

6. Käytä ruoanjakopalveluja ja hävikkiruokasovelluksia

Monissa kaupungeissa on yhteisöllisiä ruokakaappeja ja jakopisteitä, joihin voi jättää tai joista voi hakea ylimääräistä ruokaa. Lisäksi on olemassa palveluita, joissa ravintolat ja kaupat myyvät päivän lopun ylijäämäruokaa alennettuun hintaan. Näin ruoka päätyy syötäväksi eikä roskiin, ja asiakas säästää. Selvitä oman alueesi vaihtoehdot ja tarkista aina palvelun käytännöt, kuten annosten säilytys ja allergiatiedot.

7. Vaikuta omassa yhteisössäsi

Hävikin vähentäminen ei ole vain yksilön vastuulla. Voit puhua työpaikkasi ruokalassa hävikistä, ehdottaa koululle tai päiväkodille hävikin mittausta tai ottaa yhteyttä paikalliseen kauppaan ja kysyä, mitä ylijäämäruoalle tapahtuu. Vapaaehtoistyö, kuten ruoan hakeminen kaupoista tai jakelun järjestäminen, on suora tapa auttaa. Myös kouluissa ruokahävikki on merkittävä kysymys. Koulun rooli ruokaturvassa näkyy tekstissä koululounas ja nälkä.

Mitä erilaisille ruoka-aineille kannattaa tehdä?

Hävikin vähentäminen on helpompaa, kun tietää muutaman perustempun eri ruoka-aineille.

• Leipä: viipaloi ja pakasta heti, kun huomaat, ettei sitä ehditä syödä. Paahtamalla ottaa vain tarvittavan määrän.
• Maito ja piimätuotteet: haistele ja maista. Hapantunut maito sopii leivontaan, kunhan se ei ole pilaantunutta.
• Kasvikset: pehmenneet juurekset ja kasvikset kelpaavat keittoon, pataan tai uuniruokaan. Varret ja kuoret, kuten parsakaalin varsi, voi käyttää.
• Hedelmät: ylikypsät banaanit sopivat banaanileipään, smoothieihin tai pakastettuina jäätelöön.
• Liha ja kala: pakasta ennen päiväyksen umpeutumista ja sulata vasta tarvittaessa.
• Keitetty ruoka: jäähdytä nopeasti ja säilytä kylmässä, ja syö muutaman päivän sisällä tai pakasta.

Näissä korostuu sama periaate kuin muussakin hävikinvähennyksessä: katso, haista ja käytä maalaisjärkeä.

Hävikki kaupassa, ravintolassa ja koulussa

Kotitaloudet eivät ole ainoa hävikin lähde. Ruokaa menee hukkaan koko ketjussa pellolta lautaselle: tuotannossa, jalostuksessa, kaupassa, ravintolassa ja suurkeittiössä. Kaupoissa hävikkiä syntyy esimerkiksi tuotteista, joiden päiväys lähestyy tai pakkaus on vahingoittunut. Ravintoloissa ja ruokaloissa syntyy lautashävikkiä, kun annos jää syömättä, sekä valmistushävikkiä, kun ruokaa tehdään liikaa.

Kouluruokailussa hävikin vähentäminen on tärkeä aihe, koska annoksia valmistetaan päivittäin satoja tuhansia. Vähentäminen onnistuu esimerkiksi mitoittamalla annoksia, antamalla lapsen ottaa itse ja kuuntelemalla oppilaiden toiveita. Tavoite ei ole vähentää syömistä vaan varmistaa, että ruoka päätyy vatsaan eikä biojätteeseen.

Ruoan jakamisen eettinen puoli

Kun jaamme ylimääräistä ruokaa, on hyvä pitää mielessä, että vastaanottaja ansaitsee samanlaista kunnioitusta kuin kuka tahansa asiakas. Ruokaa ei pidä antaa “jämäkasana”, vaan laadukkaana ja hyvin pakattuna. Ylijäämäruoan jakamisen onnistuminen riippuu siitä, miten jakaminen järjestetään: onko vastaanottajalla valinnanvaraa, kuullaanko heidän toiveitaan ja voiko apua hakea ilman häpeää?

Toinen eettinen kysymys liittyy siihen, ettei ruoka-apu saa muodostua tekosyyksi hävikin tuottamiselle. Jos kauppa ajattelee, että voi tuottaa ylijäämää, koska se menee hyväntekeväisyyteen, hävikin vähentäminen jää toissijaiseksi. Paras tilanne on se, jossa ruokaa syntyy mahdollisimman vähän ylijäämäksi, ja se, mitä silti jää, päätyy ihmisten ruoaksi.

Mitä lahjoittaessa kannattaa muistaa?

Lahjoitus on hyvä teko, mutta sen pitää olla hyödyllinen. Vältä lahjoittamasta ruokaa, jota et itse söisi, avattuja pakkauksia tai ruokaa, joka on selvästi pilaantunutta. Elintarvikehygienia on tärkeää, ja lahjoitettavan ruoan tulee olla turvallista. Jos haluat antaa rahaa, se on usein tehokkain tapa, sillä järjestöt voivat ostaa juuri sitä, mitä tarvitaan, ja hankkia tuoretta ruokaa.

Aloita viikon kokeilulla

Jos et tiedä, mistä aloittaa, tee viikon kokeilu. Kirjaa ylös kaikki, minkä heität pois, ja merkitse syy: unohtui, pilaantui, tehtiin liikaa tai ei maistunut. Viikon lopussa näet, mikä on sinun taloutesi suurin hävikkilähde. Se voi olla leipä, salaatti tai jämäruoka, ja siihen puuttuminen tuottaa nopeimman tuloksen. Seuraavalla viikolla voit kokeilla yhtä muutosta, esimerkiksi pienempiä leipäostoksia tai pakastamista heti.

Kokeilu on myös hyvä tapa kertoa lapsille, mistä ruoka tulee ja miksi sen arvostaminen on tärkeää. Kun perhe laskee hävikkiä yhdessä, siitä tulee leikkimielinen haaste eikä syyllistävä kielto. Ja jos säästyneet eurot ohjaa vaikkapa ruokalahjoitukseen, hyöty ulottuu kodin ulkopuolelle.

Usein kysyttyjä kysymyksiä lahjoittamisesta

Voinko lahjoittaa kotona tehtyä ruokaa? Yleensä ei, sillä ruoka-apua antavat tahot noudattavat elintarvikehygienian sääntöjä, eivätkä he voi ottaa vastaan valmistamatonta kotiruokaa ilman tarkkaa sopimusta. Kysy aina ennen kuin tuot mitään.

Kannattaako lahjoittaa ruokaa vai rahaa? Molemmat auttavat. Ruoka on suora apu, mutta rahalla järjestö voi ostaa juuri tarvittavia tuotteita ja kattaa kuljetus- ja varastokuluja.

Entä jos ruoka on vähän vanhaa? Pitkään säilyvät elintarvikkeet, joiden “parasta ennen” -päiväys on mennyt, voivat olla yhä syömäkelpoisia, mutta lahjoitusohjeet vaihtelevat. Selvitä asia toimijalta etukäteen.

Yhteenveto

Ruokahävikin vähentäminen on rahansäästöä, ympäristöteko ja mahdollisuus auttaa. Ei tarvitse tehdä kaikkea kerralla: valitse yksi tapa tältä listalta ja kokeile sitä kuukauden ajan. Pienet teot kertautuvat, kun ne tehdään yhdessä.

Muista lopuksi, että hävikin vähentäminen on pitkäjänteistä työtä, ei kertasuoritus. Tavat muuttuvat vähitellen, ja takapakkeja tulee. Se ei tee yrityksestä turhaa. Jokainen pelastettu leipä, pakastettu annos ja lahjoitettu pussi riisiä on pieni askel kohti ruokajärjestelmää, jossa ruoka päätyy sinne, minne se on tarkoitettu.